Äänimainonta on mainontaa, joka perustuu äänen eri osatekijöihin. Yksinkertaisimmillaan sitä kuulee mm. tavarataloissa puhuttuina  kuulutuksina. Äänimainonnan käyttö on levinnyt myös erilaisiin yleisötilaisuuksiin kuten messuille, konsertteihin ja urheilu-areenoille. Nämä tapahtumapaikat tarjoavat ääniviesteille luonteenomaisen ohjelmaympäristön.

Äänimainonnan tyypillisin muoto on radiomainonta. Radio tarjoaa äänimainonnalle taustan ja kontekstin, jota vasten tarkasteltuna sen rakenne muuttuu ja sille muodostuu radion kieli. Radiolla on oma ominainen välinekielensä. Puhe, musiikki ja tehosteet ovat kielen perusrakennusaineita, joille radion tarjoama mediaympäristö antaa mahdollisuuden luoda myös lisämerkityksiä ja sitä kautta kehittää uusia ilmaisumenetelmiä. Radiossa äänimainonta saa uuden ulottuvuuden ja radion kieli haastaa suunnittelijat yhä kunnianhimoisempiin luoviin ratkaisuihin.

Kaupalliset paikallisradiot aloittivat Suomessa 1985, jolloin kuultiin myös ensimmäiset radiomainokset. Radiomainontaa voidaan määritellä monesta eri lähtökohdasta. Koska kaikki kaupallinen radiotoiminta Suomessa perustuu lainvoimaiseen toimilupaan, niin radiomainonnan määritelmä on myös lakiin kirjattu.

” … radiotoiminnassa lähetettävää mitä tahansa kauppaan, liike-elämään tai ammatinharjoitukseen liittyvää ilmoitusta, jonka julkinen tai yksityinen yritys lähettää maksua tai muuta vastiketta vastaan edistääkseen tavaroiden menekkiä tai palvelujen toimittamista, mukaan lukien kiinteä omaisuus tai oikeudet ja sitoumukset, tai edistääkseen omaa toimintaansa”. (www.finlex.fi)

Kun radiomainontaa ryhdytään suunnittelemaan, niin lakitekstiä oleellisempaa on tuntea radiomainonnan erityispiirteet ja radion kielioppi. Tieto siitä, mitä radio on mediana ja miten se yleisönsä tavoittaa, on radiomainonnan suunnittelutyön toteuttamisen kannalta keskeisintä.